Varustamoyhtiö Gustaf Eriksonin arkisto 1913–1947

Gustaf Eriksonilla oli aikanaan Ahvenanmaan, Suomen ja maailman suurin yksittäinen purjealusvarustamo. Hänen arkistonsa kuvaavat toimintaa, joka oli maailmanlaajuista ja ainutlaatuista. Sanottiin silloisen juoksijan juosseen Suomen maailmankartalle. Gustaf Eriksonin merkitystä uutta Suomen tasavaltaa ja sen autonomista maakuntaa Ahvenanmaata koskevan tiedon levittämisessä ei voi vähätellä. Ahvenanmaa ja Suomi ”juoksivat esiin”, huomattiin ja pantiin merkille niin kartoilla kuin merikorteillakin vieraissa maissa ja eteläisen pallonpuoliskon mantereilla, ja tämä oli Gustaf Eriksonin maailmanlaajuisen liiketoiminnan ja kattavan varustamotoiminnan ansiota.

Gustaf Erikson oli lähtöisin yksinkertaisista oloista. Hän kävi neljä vuotta kansakoulua ja lähti merille kymmenvuotiaana. Hän oli merillä lähes kolmekymmentä vuotta lukuun ottamatta vuosia merenkulkukouluissa Maarianhaminassa, Oulussa ja Vaasassa. Erikson oli 20-vuotiaana suorittanut aliperämiehen tutkinnon ja seitsemän vuotta myöhemmin hän oli merikapteeni. Vuonna 1913 hän palasi Ahvenanmaalle, jossa hän asettui harjoittamaan varustamotoimintaa.

Varsinaisen varustajanuransa aikana hän ehti omistaa 46 purjealusta. Kaiken kaikkiaan hän omisti 66 kauppalaivaa vuosina 1913–1947. Varustamoyhtiön arkisto koostuu yritysarkistosta, joka alkaa varustamon perustamisesta vuonna 1913 ja päättyy merenkulkuneuvos Gustaf Eriksonin kuolemaan vuonna 1947.

Suojellakseen taloudellisesti varustamotoimintaansa Gustaf Erikson perusti tavanomaisten sääntöjen mukaan erilliset varustamoyhtiöt useimmille omistamilleen aluksille. Hän oli näissä yhtiöissä ainut osakkeenomistaja. Vuonna 1936 Erikson muutti varustamonsa peräti 25 yhtiöksi, jotta voisi minimoida taloudelliset riskit, jotka liittyivät sekä taloudellisiin suhdanteisiin että haavereihin.

Tästä syystä arkistojen järjestyksessä on käytetty sekundääristä provenienssiperiaatetta, eli viimeinen organisaatiomuoto muodostaa arkiston nimen. Menettelytapaa voidaan selittää myös siten, että näiden 25 yhtiön perustaminen oli Eriksonilta puhtaasti muotoseikka. Hän johti kaikkea toimintaa kaikilla aluksilla omin käsin, minkä arkistot kertovat hyvin selkeästi.

Gustaf Eriksonin alukset purjehtivat maailman merillä vielä 1920-, 1930- ja 1940-luvuilla, kun höyry- ja moottorialukset olivat jo vallanneet valtaosan valtamerimatkoista. Eriksonin kuoltua toisen maailmansodan jälkeen myös purjealukset katosivat käytännössä kokonaan valtameriliikenteestä. Ahvenanmaan merenkulkumuseo on saanut osan arkistosta. Osan omistaa Mariehamns Rederi Aktiebolag. Ahvenanmaan merenkulkumuseo ja Ahvenanmaan maakunnanarkisto ovat kirjoittaneet talletussopimuksen 23.1.1985.