Esitä kohdetta
Kansalliseen maailman muisti -rekisteriin on koottu kansallisesti merkittävää asiakirjallista ja kirjallista kulttuuriperintöä, joka voi olla erilaisten organisaatioiden, yhteisöjen tai joissain tapauksissa yksityishenkilöiden hallussa. Rekisterin kohteet ovat dokumentteja, joissa on analoginen tai digitaalinen tallennusmuoto ja -väline sekä sisältö, joka voi olla merkkejä, tekstiä, kuvia, liikkuvaa kuvaa tai ääntä. Kohteen sisällöllä ja tallennusvälineellä voi olla tärkeitä esteettisiä, kulttuurisia tai teknisiä ominaispiirteitä.
Miksi esittää kohdetta kansalliseen rekisteriin?
- Kolmella kielellä (suomi, ruotsi, englanti) ylläpidettävä kansallinen rekisteri edistää kohteiden avoimuutta, saatavuutta ja näkyvyyttä
- Mahdollisuus laajentaa ihmisten tietoisuutta kulttuuriperinnöstä ja sen suojelusta
- Oikeus käyttää Unescon Memory of the World -tunnusta kohteen yhteydessä
Miten esitän kohdetta?
Kuka voi laatia esityksen?
Esityksen kansalliseen rekisteriin voi tehdä yhteisö tai organisaatio.
Milloin kohdetta voi esittää?
Kohdetta voi esittää hakukierroksen aikana. Haku on tavallisesti auki noin kahden kuukauden ajan vuoden alussa. Ilmoitamme tällä sivustolla, kun seuraava hakukierros alkaa.
Miten esitys laaditaan?
Esitys jätetään täyttämällä verkkolomake. Kaikkiin lomakkeen kysymyksiin tulee vastata mahdollisimman kattavasti. Apua lomakkeen täyttämiseen saa lähettämällä sähköpostia osoitteeseen maailmanmuisti@arkisto.fi, jolloin kansallisen komitean jäsen avustaa lomakkeen täyttämisessä.
Jos nimetty esitys hyväksytään, esityslomakkeen yhteenveto julkaistaan rekisterikohteen esittelytekstinä tällä sivustolla.
Kuinka kohteet valitaan?
Kansallinen Maailman muisti -komitea käsittelee esityksiä ennalta asetetuin kriteerein. Päämääränä on selvittää, onko esityksellä sellaista kansallista merkitystä, että se voidaan ottaa osaksi kansallista Maailman muisti -rekisteriä. Komitea pidättää oikeuden pyytää asiantuntijoiden mielipidettä nimitysesityksistä, jotka tehdään Suomen kansalliseen Maailman muisti -rekisteriin.
Kriteerien arviointi on vertailevaa ja suhteellista. Mitään ehdotonta, yksiselitteistä kulttuurisen merkittävyyden mittaria ei ole, vaan valinta perustuu aina laajempaan arviointiin ja vertailuun aikaisemmin hyväksyttyjen ja hylättyjen kohteiden kanssa. Rekisteriin valinnan tulee perustua kohteen omien ansioiden arviointiin suhteessa valintakriteereihin.
Kriteerit
Ensimmäinen kriteeri – autenttisuus
Kohteen on ensiksi läpäistävä autenttisuuden kriteeri. Kohteen provenienssin on oltava tunnettu, tunnistettavissa ja ehjä. Se ei saa olla kopio tai väärennös.
Toinen kriteeri – ainutlaatuisuus ja korvaamattomuus
Kohteen häviäminen tai turmeltuminen köyhdyttäisi Suomen kulttuuriperintöä. Kohde saattaa olla lajinsa ainoita vastaavanlaisia edustajia. Kohteella on täytynyt olla suuri vaikutus historiallisessa yhteydessään.
Kolmas kriteeri – kulttuurinen merkitys
Kohteen kulttuurisen merkityksen tulee täyttää yksi tai useampi alla luetelluista kriteereistä. Koska merkittävyys on suhteellista, kriteerien täyttyminen käy parhaiten selville vertaamalla niitä rekisteriin jo hyväksyttyihin kohteisiin.
- Aika eli historiallinen yhteys – Kohde voi erityisesti tuoda esiin jonkin tietyn yhteiskunnallisen tai kulttuurisen ajanjakson. Kohde voi heijastaa erityisellä tavalla käännekohtaa tai merkittävää yhteiskunnallista tai kulttuurista muutosta tai uuden ajan alkua, eli se on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Kohteen ikä ei ole itsessään valintakriteeri.
Paikka eli alueellinen merkitys – Kohteen laadintapaikalla on suuri vaikutus kohteen merkittävyyden arvioinnissa. Kohde voi liittyä kansallisen historian tai kulttuurihistorian kannalta tärkeään paikkaan tai paikka on vaikuttanut merkittävästi tapahtumiin tai ilmiöihin, joita kohteessa kuvataan. Kohde voi kuvata myös historiallisia paikkoja, ympäristöjä tai instituutioita, joita ei ole enää olemassa. - Ihmiset eli kansallinen, kansakunnallinen merkitys tai yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhteys – Kohde voi ilmentää suuria kansallisia, yhteiskunnallisia tai kulttuurisia muutosvaiheita. Se voi myös heijastaa yksittäisten ihmisten tai ryhmien merkitystä.
- Aihe tai teema – Kohteen sisältö voi edustaa merkittävää kehitystä tieteen, politiikan, aatteiden, urheilun tai taiteiden alalta.
- Muoto ja tyyli – Kohteella voi olla huomattavaa esteettistä, kielellistä tai tyylillistä arvoa. Se voi olla myös tyyppiesimerkki esityksestä, tallennusvälineestä tai hävinneestä tai häviämässä olevasta tallennusmuodosta tai -tavasta.
Muita huomioon otettavia seikkoja
- Harvinaisuus – Onko kohde sisältönsä tai esimerkiksi muotonsa kautta harvinainen säilynyt esimerkki ajastaan tai tyypistään?
- Eheys – Onko kohde mahdollisimman eheä, kokonainen ja alkuperäisen kaltaisena säilynyt tallennusmuodon fyysiset rajoitukset huomioon ottaen?
- Uhanalaisuus – Onko kohde turvassa vai kohdistuuko siihen jotakin ulkoista tai sisäistä uhkaa?
- Hallinta- ja säilytyssuunnitelma – Onko olemassa suunnitelma, jossa huomioidaan kohteen merkittävyys, suojelutarve, säilyttäminen ja käytettävyys/saavutettavuus?