Hyppää sisältöön

Edvard Westermarckin arkisto

Hyväksymisvuosi: 2021

Säilyttäjä: Åbo Akademin kirjasto,

Avioliittoa, moraalia ja uskontoa koskevista tutkimuksistaan tunnettu sosiologi, antropologi ja filosofi Edvard Westermarck (1862–1939) jätti jälkeensä suuren kokoelman kirjeitä, käsikirjoituksia, katkelmia ja muistikirjoja. Westermarck omisti myös suuren valokuvakokoelman. Asiakirjoja säilytetään Åbo Akademin kirjaston arkistokokoelmissa. Kokoelman paikkaa Suomen kansallisessa Maailman muisti ‑rekisterissä voidaan perustella seuraavilla seikoilla.

Westermarck oli ensimmäisiä suomalaisia tutkijoita, jotka tekivät kansainvälistä uraa. Hänellä oli suuri vaikutus kokonaiseen brittiläisten ja kansainvälisten opiskelijoiden sukupolveen, sillä hän toimi sosiologian professorina London School of Economics ‑yliopistossa. Monista hänen oppilaistaan, kuten Bronisław Malinowskista, tuli kansainvälisesti tunnettuja sosiaaliantropologeja. Hänen suomalaisiin oppilaisiinsa Helsingin yliopistossa ja Åbo Akademissa kuuluivat Rafael Karsten, Hilma Granqvist ja Gunnar Landtman. Hänen kirjekokoelmansa sisältää kirjeenvaihtoa ajan merkittävimpien antropologien kanssa. Kirjekokoelmassa on paljon suomalaisten sukulaisten ja ystävien lähettämiä kirjeitä.

Kokoelmilla on suurta aatehistoriallista arvoa, ja Westermarckin kirjeitä ja käsikirjoituksia käytetään yhä paljon lähteinä nykyaikaisessa, etenkin moraalia, avioliittoa ja seksuaalisuutta koskevassa yhteiskunta- ja kulttuuritieteellisessä tutkimuksessa.

Westermarck asui ajoittain Marokossa sekä teki maassa monien vuosien ajan kenttätyötä ja tutkimusretkiä. Valokuvaaminen oli yksi hänen kenttätutkimuksissa käyttämistään dokumentointimenetelmistä, ja Åbo Akademin kirjaston arkistokokoelmiin kuuluva kuvakokoelma sisältää hänen ottamaansa ainutlaatuista kuva-aineistoa.

Asiakirja-arkistoja käytetään myös tietolähteenä tutkittaessa Suomen yliopistojen historiaa ja Åbo Akademin perustamista vuonna 1918, sillä Westermarck toimi juuri perustetun Åbo Akademin ensimmäisenä rehtorina vuosina 1918–1921 ja filosofian professorina vuosina 1918–1932.