Åbo Akademin kirjasto
Åbo Akademin kirjasto on vuonna 1919 perustettu Turun keskustassa sijaitseva julkinen tieteellinen kirjasto.
Kokoelmiin kuuluu henkilö-, suku-, tilan- ja yritysarkistoja, jotka on saatu yksityishenkilöiltä, yrityksiltä ja yhdistyksiltä. Lahjoittajien joukossa on useita ruotsinkieliseen Suomeen, Turkuun, Åbo Akademiin tai Varsinais-Suomeen liittyviä kirjailijoita, teologeja, taiteilijoita ja tutkijoita. Kokoelmissa löytyy aineistoja monenlaisista yhteiskunnallisista aiheista kuten siirtolaisuudesta, naisasialiikkeestä ja teollisuudesta. Arkistoaineisto koostuu mm. kirjeistä, päiväkirjoista, käsikirjoituksista, tilanasiakirjoista, valokuvista ja grafiikasta. Painopiste on 1800- ja 1900-luvun aineistossa, mutta osa on myös vanhempaa. Tällä hetkellä arkiston kokoelmiin kuuluu lähes 2 000 käsikirjoituskokoelmaa ja yli miljoona kuvaa. Arkiston tietokannoissa on yli 159 000 otosta kirjeenvaihdosta. Kirjaston ensisijainen tehtävä on palvella Åbo Akademin tutkijoita ja opiskelijoita, mutta sen arkistot ovat myös muiden käytettävissä tutkimusmateriaalina tai tiedonlähteinä.
Åbo Akademi on yliopisto ja saa valtion rahoitusta Yliopistolaissa (558/2009) määritettyjen perusteiden mukaisesti.
Kirjaston kuva: Åbo Akademin kuvapankki
Lähdetyöskentelyn tueksi:
Käy käsitteistö-tehtävän ohjeet läpi ennen lähteisiin tutustumista ja pohdi lopuksi lähteiden ajoittumista Historiallinen konteksti ‑tehtävän avulla.
Westermarckin arkisto
Lähteet liittyvät ihmisiä, yhteisöjä ja yhteiskuntaa tutkineen Edvard Westermarckin (1862-1939) elämäntyöhön. Marokon arkipäivää koskeva, kirjallisesta materiaalista ja valokuvista koostuva arkisto on laaja ja ainutlaatuinen. Se tarjoaa tietoa monikulttuurisen Marokon elinolosuhteista, tavoista ja uskonnollis-maagisista uskomuksista silloin, kun maa kamppaili siirtomaavaikutusten kanssa.
Westermarck teki uraauurtavaa tutkimusta moraalista, avioliitosta ja seksuaalisuudesta. Westermarckin arkistot dokumentoivat sosiaalista ja kulttuurista muutosta yhteiskunnassa sekä Westermarckin aktivismia ja tutkimusta naisten ja homoseksuaalien oikeuksien puolesta.
Arkisto sisältää myös tietoa Westermarckin yhteistyöstä tutkimusavustajansa Shereef Abdessalam el Bakkalin kanssa, joka oli sharif, eli profeetta Muhammedin jälkeläinen. Bakkalin Westermarckille lähettämät kirjeet ovat erinomainen esimerkki kulttuurienvälisestä ystävyydestä.
Westermarckin jäämistö siirtyi testamentilla hänen sisarensa lapsille, heiltä Westermarck-seuralle ja sieltä Åbo Akademin kirjastoon. Arkisto kuuluu UNESCOn kansainväliseen Maailman muisti -rekisteriin.
Kirje Abdessalam El Bakkalilta Edvard Westermarckille 10.3.1912
Abdessalam El Bakkali oli Westermarckin lähin työtoveri Marokossa. Hänen asemansa ja kontaktinsa olivat suureksi avuksi Westermarckin retkikunnille eri puolilla maata. Bakkali oli sharif (profeetta Muhammedin jälkeläinen), ja hänen uskottiin omaavan baraka-nimisen erityisen siunauksen tai hyvän onnen. Westermarck ja Bakkali työskentelivät yhdessä Marokossa, mutta he olivat myös ystäviä ja pitivät yhteyttä silloinkin, kun Westermarck oleskeli Euroopassa. Maaliskuussa 1912 Bakkali kirjoitti lyhyen kirjeen Westermarckille, joka oli tuolloin Lontoossa. Hän kiittää Westermarckia lähettämistä rahoista ja lääkkeistä, pahoittelee Westermarckin kaatumista ja nilkan murtumista, mainitsee yhteisiä tuttavia ja lähettää terveisiä Westermarckin sukulaisille.
Kirjeen sisältö:
”Tanger, Marokko
10. maaliskuuta 1912Rakas tohtori Westermarck,
Suuret kiitokseni ystävällisestä kirjeestäsi ja rahoista, jotka olen saanut. Olen niin pahoillani, että en ole kirjoittanut sinulle aiemmin, mutta minulla on ollut korkea kuume neljä päivää. Nyt kuume on laskenut, mutta olen myös kärsinyt kivuista koko kehossani. Tänään voin kuitenkin paremmin, kiitos Jumalan ja sinun Lontoosta lähettämäsi kiniinin.
Mutta olen todella surullinen kuullessani, että olet kärsinyt onnettomuudesta – että kaaduit talosi eteisaulassa ja mursit luun nilkastasi/jalastasi. Et voi kuvitella, kuinka pahoillani olen. Toivon, että olisin itse kärsinyt onnettomuuden sinun sijastasi. Ajattelen sinua päivällä ja yöllä, enkä voi olla iloinen ennen kuin kuulen, miten voit. Toivon, että paranet pian.
Äitini, siskoni ja veljeni ovat myös hyvin pahoillaan. He rukoilevat Jumalaa ja isoisääni1, että parannut pian. Kunpa olisin luonasi auttaakseni sinua ja puhuakseni kanssasi.
El Hadj ja Sherge kävivät luonani muutama päivä sitten, ja kerroin heille onnettomuudestasi. He olivat hyvin pahoillaan. Nyt El Muled-juhla on ohi, ja kaikki on vihreää. Kunpa olisit täällä – nauttisit siitä varmasti.
Nyt minun on lopetettava kirjeeni, sillä minua alkaa väsyttää ja olen unelias. Äitini lähettää sinulle lämpimimmät terveisensä, kuten myös ystäväsi. Ja älä unohda lähettää minulle 2 puntaa ensi kuukaudeksi.
Toivon kuulevani sinusta pian.
Ystävällisin terveisin sinulle ja perheellesi,
Sinulle uskollinen, Shereef Abdssalam El Bakkali”
1. Profeetta Muhammed
Ote käsinkirjoitetusta sanakirjasta (englanti–shilha)
Westermarck on kirjannut ylös sanoja, joita hän tarvitsi shilhan kielellä. Hän oli kiinnostunut Marokon kielistä ja oppi arabian lisäksi myös shilhaa. Shilha on amazigh-kieli, jota Marokon imazighen (berberikansa) puhuu. Sanakirjan vasemmalla puolella Westermarck on kirjoittanut sanan englanniksi, keskellä latinalaisin kirjaimin ääntämisen ja oikealla puolella arabialaisin kirjaimin sanan shilhaksi. Arabialaisessa kirjaimistossa ei ole vokaalimerkkejä. Tämän pienen sanakirjan ääntämismerkinnät kertovat, miten shilhan sanat lausuttiin yli sata vuotta sitten.
Valokuvia arkistosta
-
Rifin amazigh-naisen kehräämistä poikansa kanssa (1975/35:114). Kuva on otettu Fezissä, Marokossa, joskus vuosien 1904 ja 1908 välillä. Westermarckia kiinnosti sosiologina sekä miesten että naisten elämä ja toiminta. Hän opetteli paikallisia kieliä voidakseen puhua suoraan tapaamiensa ihmisten kanssa.
-
Sebu-joen ylitys Fezin tutkimusmatkalla 1909–10 (1991/78:47). Westermarckin tutkimusmatkat kulkivat monenlaisissa maisemissa: kaupungeissa, vuoristokylissä ja puoliaavikolla. Matkalla oli mukana useita aaseja, jotka kantoivat tarvittavat varusteet, kuten teltat, muonaa ja laatikoita täynnä kirjoja.
-
Pantomiimi: Herma Marrakechissa (1997/36:15). Uhrattujen eläinten nahkoihin pukeutunutta miestä ja rumpalia ympäröi utelias joukko. Westermarck oli kiinnostunut uskonnollisista rituaaleista, perinteistä ja juhlista, ja hän kuvasi niitä mielellään. Hermaa eli bujlood -juhlaa vietetään edelleen iloisena festivaalina, jossa nuoret pukeutuvat id al-adhan jälkeen jääneisiin eläinten nahkoihin. Kuva on otettu joskus vuosien 1898 ja 1913 välillä.
-
Ryhmäkuva Westermarckista ja hänen työtovereistaan tutkimusmatkalla (1999/120:342). Edessä istuen vasemmalta: Abdessalam El Bakkali, Edvard Westermarck ja Sîdi Rahhal. Takana rivissä vasemmalta: Tousi, Abdelkarim ja Sîdi Abdessalam II. Kuva on otettu joskus vuosien 1906 ja 1918 välillä.
-
Telttamoskeija arabialaisessa kylässä (1991/78:58). Westermarck dokumentoi erilaisia uskonnollisia ilmiöitä matkojensa aikana. Tämä kuva on Fezin tutkimusmatkalta vuosilta 1909–1910.
Pohdi
Onko lähde helposti käytettävissä? Kenelle? Miten lähteen käyttöä voitaisiin helpottaa?