Tietoa opettajalle
UNESCO:n Maailman muisti -ohjelman ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran Mitä meistä jää? -arkistopedagoginen oppimateriaali kehittää moniluku- ja tulkintataitoja sekä kriittistä ja empaattista ajattelua erityisesti historian ja äidinkielen oppiaineissa perusopetuksen yläluokilla ja lukiossa. Materiaali sopii parhaiten nuorille, joilta sujuvat soveltavat pohdintatehtävät ja joiden oppimista halutaan tukea ylöspäin eriyttävästi.
Mitä meistä jää? -oppimateriaalissa tutustutaan kriittisesti omasta elämästä kertyviin lähteisiin, sekä erilaisiin kansallisiin arkistoihin ja niissä säilytettäviin historiallisiin lähteisiin. Oppimateriaali sisältää arkistopedagogisia pohdintatehtäviä, joita voi hyödyntää myös kaikenlaisten muiden lähteiden ja arkistojen käsittelyssä opetussisältöjen tarpeiden mukaan. Pohdintatehtävien kautta voidaan tarkastella laaja-alaisesti ja kriittisesti eriaiheisia, monimediaisia ja eri aikakausien lähteitä, kun pohditaan lähteiden autenttisuutta, tallennusta, saatavuutta ja erityisyyttä sekä analysoidaan ilmiöitä lähteiden taustalla ja tarkastellaan maailmaa lähteen tuottajan tai kohteen elämään eläytyen.
Edistää kulttuuriperinnön tunnettuutta ja saavutettavuutta
Arkistopedagoginen oppimateriaali tukee Maailman muisti -ohjelman toimintaa. Ohjelman tarkoituksena on edistää kirjallista, audiomuotoista ja audiovisuaalista kulttuuriperintöä sekä lisätä sen tunnettuutta ja parantaa sen saavutettavuutta. Oppimateriaalissa hyödynnetään Maailman muisti -organisaatioiden erilaisia ilmiöitä ja aikakausia kattavia aineistoja. Historiallisten lähteiden ja arkistojen lisäksi pohditaan myös itsestä kertyviä arkistoja, kuten esimerkiksi sosiaalisen median tilejä, terveystietoja, koulutodistuksia, päiväkirjoja yms. Hedelmällisintä on aloittaa itse valituista lähteistä ja tekstityypeistä ja siirtyä vasta henkilökohtaisten nykyarkistojen kriittisen pohdinnan jälkeen historiallisiin lähteisiin ja tekstityyppeihin.
Kehittää laaja-alaisesti tiedonhallinnan taitoja
Oppimateriaalia voi käyttää joko verkkosivustolla digilaitteilla tai suppeammassa muodossa tulostamalla arkistokansio-työkalun ja sille arkistolähteitä, jolloin ei välttämättä tarvita digilaitteita. Opettaja voi itse määritellä, mihin arkistolähteisiin tutustutaan esimerkiksi käsiteltävän tekstityypin tai historiallisen ajanjakson mukaan, tai jokainen voi valita itselleen mielenkiintoisimmat. Arkistolähteisiin kuuluu tietoja eri arkistoista ja kirjastoista sekä lähteitä, joita niissä säilytetään. Arkistolähteitä käsitellään hyödyntämällä pohdintatehtäviä, jotka arkistokansio-työkalussa valitaan kansilehtien alta ja verkkosivusto-oppimateriaalissa arvotaan käsiteltävien lähteiden alta. Pohdintatehtävät ohjaavat tiedon tuottamisen, julkaisemisen ja säilyttämisen analysointiin, sekä vaativat kontekstien pohdintaa ja erilaisten tekstityyppien ominaisuuksien tulkintaa. Opettaja voi myös ohjeistaa, että keskitytään vain yksittäisiin pohdintatehtäviin, jos halutaan opiskella tai arvioida vain jotain tiettyä opetussuunnitelman tavoitetta.
Oppimateriaaliin kuuluvat Alias-tyyppinen käsitteistötehtävä, jossa harjoitellaan uusia ja vaikeita termejä, sekä historiallinen konteksti -tehtävä, joka avaa pienimuotoisesti autonomisen ja itsenäisen Suomen historiaa sekä valmiiden arkistolähteiden taustoja, ja on suunnattu historian opiskeluun. Verkkosivusto-oppimateriaalissa on lisäksi monivalintatehtäviä testaamaan lukutaitoa ja opittua. Ilman digilaitteita käytettävän arkistokansio-työkalun arkistosivuilla on puolestaan oppijaa puhuttelevia nostoja materiaaleista.
Mitä meistä jää? -oppimateriaalin parissa työskentely on antoisinta vaihtelevissa ryhmissä, joissa päästään moniäänisesti pohtimaan vastauksia tehtäviin. Aina ei löydy oikeita vastauksia, ja tarkoitus onkin vain esittää perusteltuja arveluja. Arveluja on tärkeä pohtia lopuksi myös opettajajohtoisesti. Oppimateriaalia kannattaa käyttää toistuvasti erilaisiin arkistolähteisiin tutustuen. Kun oppimateriaalin käyttö on tuttua, sujuvoituu työskentely sen parissa ja vaatii vähemmän opettajaohjausta. Oppimateriaalin sisältöjä voi soveltaa myös arvioinnin tueksi.
Arkistopedagogiikasta
Arkistopedagogiikka tuottaa merkittäviä hyötyjä sekä yksilöille että yhteiskunnalle.
Kulttuuriperinnön säilyttäminen ja ymmärtäminen:
Arkistopedagogiikka auttaa ymmärtämään ja arvostamaan kulttuuriperintöä. Se tarjoaa keinoja menneisyyden ja nykyisyyden välisen yhteyden hahmottamiseen ja auttaa säilyttämään tärkeää tietoa tuleville sukupolville.
Historiallisen tietoisuuden kehittäminen:
Arkistopedagogiikka edistää historian ymmärtämistä ja kriittistä ajattelua. Se opettaa, miten historiallisia lähteitä analysoidaan ja tulkitaan, mikä on olennaista menneisyyden ilmiöiden syvällisessä ymmärtämisessä.
Tutkimustaidot ja tiedonhankinta:
Arkistopedagogiikan avulla opitaan tehokkaita tiedonhankintataitoja, mukaan lukien tiedon etsiminen, arvioiminen ja käyttäminen. Nämä taidot ovat arvokkaita niin akateemisessa maailmassa kuin työelämässäkin.
Dokumenttien ja tietoaineistojen arvon tunnistaminen:
Arkistopedagogiikka opettaa dokumenttien ja tietoaineistojen arvon sekä niiden oikean käsittelyn ja säilyttämisen tärkeyden. Tämä auttaa välttämään tietojen katoamista ja tukee tiedonhallinnan parhaita käytäntöjä.
Eettinen ja vastuullinen tiedonhallinta:
Arkistopedagogiikka kannustaa eettiseen tiedonhallintaan ja vastuullisuuteen, korostaen yksilön roolia tiedon säilyttämisessä ja jakamisessa. Sen avulla opitaan käsittelemään tietoa luottamuksellisesti ja ymmärtämään tietosuojan merkityksen.
Kansalaiskasvatus ja demokraattinen osallistuminen:
Arkistopedagogiikka tukee kansalaiskasvatusta ja demokraattista osallistumista, sillä se opettaa kriittistä lukutaitoa ja kykyä analysoida erilaisia tietolähteitä. Tämä parantaa kansalaisten kykyä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon.
Yhteistyö ja viestintätaidot:
Arkistopedagogiikka sisältää usein ryhmätyötä ja yhteisprojekteja, jotka kehittävät yhteistyö- ja viestintätaitoja. Nämä taidot ovat arvokkaita kaikilla elämänalueilla.
Monialainen oppiminen:
Arkistopedagogiikka yhdistää useita eri tieteenaloja, kuten historiaa, tietotekniikkaa, kirjallisuustiedettä ja yhteiskuntatieteitä. Tämä monialaisuus rikastuttaa oppimiskokemusta ja auttaa ymmärtämään tiedon monimuotoisuutta.
Ammatilliset mahdollisuudet:
Arkistopedagogiikan opiskelu voi avata ovia monenlaisiin uramahdollisuuksiin, kuten arkistoalan, museotoiminnan, tietohallinnan ja tutkimuksen parissa. Se voi myös toimia hyödyllisenä lisätietämyksenä monilla muilla aloilla.
Arkistopedagogisia pohdintatehtäviä
Haluatko itse päättää, mitä taitoja kehitetään? Tässä lista kysymyksistä, joista voit valita ryhmälle ja käsiteltäviin lähteisiin sopivimmat:
Autenttisuus
- Onko lähde tuotettu, milloin väitetään? Perustele. Onko lähde tuotettu lähellä sen kuvaamaa aikakautta/tapahtumaa? Miten se vaikuttaa lähteen luomaan kuvaan?
- Onko lähteen tuottanut henkilö, jonka väitetään? Perustele. Onko lähteen tuottanut henkilö, jota lähde kuvailee? Miten se vaikuttaa lähteen luomaan kuvaan?
- Onko lähteen tarkoituksena luoda mahdollisimman todenmukainen kuvaus tapahtumasta/maailmasta? Perustele.
Tallennus
- Onko lähde tuotettu tallennettavaksi? Perustele. Miten se vaikuttaa lähteen luomaan kuvaan?
- Onko lähde mahdollisimman eheä, kokonainen ja alkuperäisen kaltaisena säilynyt? Perustele. Jos ei, miten se vaikuttaa lähteen luomaan kuvaan?
- Onko lähde turvassa, eli siihen ei kohdistu ulkoista tai sisäistä uhkaa, kuten tuhoutuminen, katoaminen tai muokkaantuminen? Perustele mainiten, missä lähdettä säilytetään.
Saavutettavuus
- Onko lähde tuotettu julkaistavaksi? Perustele. Miten se vaikuttaa lähteen luomaan kuvaan?
- Onko lähde julkinen nyt vai ei? Miksi? Pitäisikö sen olla?
- Onko lähde helposti käytettävissä? Kenelle? Miten lähteen käyttöä voitaisiin helpottaa?
Erityisyys
- Onko lähde ainutlaatuinen vai onko samaa asiaa käsitteleviä lähteitä useampia? Muuttaisiko tai vähentäisikö lähteen katoaminen ymmärrystämme maailmasta? Millä tavalla?
- Onko lähteen kuvaamalla tapahtumalla tai ihmisellä suuri vaikutus historiallisessa yhteydessään ja ympäristössään? Minkälainen?
- Mitä etuja erilaisista medioista (teksti, kuva, ääni yms.) tai lähdetyypeistä (lehtiartikkeli, elokuva, oikeuden pöytäkirja, lentolehtinen, kirja yms.) on lähteiden käytölle? Mitä haasteita? Mitä etua tästä lähteestä on, ja mihin sitä saatetaan tulevaisuudessa käyttää?
Ilmiö
- Tuoko lähde kuvaavasti esiin jonkin tietyn yhteiskunnallisen tai kulttuurisen ajanjakson, teeman tai ominaisuuden? Minkä ja mitä opit, löydätkö esimerkiksi itsellesi vieraita käsitteitä?
- Mikä on erilaista verrattuna nykypäivään ja mikä on pysynyt samana? Mihin nykyajan ilmiöön lähdettä voisi verrata?
- Ymmärtääkö lähteen avulla paikallisuutta, eli tietyn alueen historiaa tai nykypäivää? Mistä alueesta lähde kertoo ja mitä siitä opit?
Empatia
- Miksi lähde on tuotettu?
- Millainen on lähteen tuottaja tai kuvaama henkilö ja hänen elämänsä?
- Millaisia estoja lähteen tuottamiseen on voinut liittyä?
- Millaisen tunteen vallassa lähde on tuotettu?
- Millaisia arvoja lähde edistää?