Svenska centralarkivet
Svenska centralarkivet perustettiin vuonna 1976 Ruotsalaisen kansanpuolueen, Svenska kulturfondenin sekä suomenruotsalaisten yhdistysten ja järjestöjen päätearkistoksi. Arkistoa ylläpitää Svenska arkivföreningen r.f. Svenska centralarkivet sijaitsee Helsingin Kruununhaassa. Arkisto on avoinna kaikille maanantaista perjantaihin kello 9–16. Tutkijahuone on avoinna ennakkovarauksella.
Arkistolla on toista hyllykilometriä asiakirjoja ja yli 500 arkistonmuodostajaa. Arkisto on suomenruotsalaisten yhdistysten ja liittojen päätearkisto. Arkistonmuodostajina on esimerkiksi etujärjestöjä, ympäristö- ja kulttuuriyhdistyksiä sekä opiskelija- ja eläkeläisyhdistyksiä – pienistä paikallisyhdistyksistä suuriin, kansallisiin liittoihin, kuten Finlands svenska skolungdomsförbund (Suomen ruotsinkielisten koululaisnuorten yhdistys). Aineistossa on paperisia asiakirjoja, valokuvia, julisteita, ääni- ja videonauhoja sekä digitaalisia tiedostoja. Arkiston aineistoja käyttävät arkistonmuodostajat itse, historioitsijat ja muut tutkijat, opiskelijat sekä sanomalehdet ja TV-kanavat.
Arkisto saa toimintaansa valtionavustusta ja tukea Svenska kulturfondenilta. Lisätukea haetaan toisinaan rahastoilta ja säätiöiltä esimerkiksi digitalisointi- tai haastatteluhankkeisiin.
Lähdetyöskentelyn tueksi:
Käy käsitteistö-tehtävän ohjeet läpi ennen lähteisiin tutustumista ja pohdi lopuksi lähteiden ajoittumista Historiallinen konteksti ‑tehtävän avulla.
Helsingin ruotsinkielisen marttayhdistyksen arkisto
Lähdeaineisto kuuluu Helsingfors svenska Marthaföreningin (HsM) eli Helsingin ruotsinkielisen marttayhdistyksen arkistoon. Arkistoa säilytettiin aiemmin yhdistyksen paikallisessa kotipesässä Helsingin Simonkadulla. HsM siirsi arkiston Svenska centralarkivetille vuonna 2014.
Täällä esitelty aineisto on jatkosodan ajalta 1941–1944. HsM:n lähes 12 hyllymetrin arkistokokoelma on ainutlaatuinen. Arkistossa ovat eri piirien arkistot. Aineistossa on paljon tietoa siitä, mitä marttojen monien piirien tavalliset jäsenet tekivät auttaakseen sota-aikaan. Aineisto osoittaa, miten arvokasta tavallisten ihmisten toiminta on voinut olla sota-aikaan.
Arkistoaineistosta käy ilmi, että martat tekivät paljon muutakin kuin hyväntekeväisyyttä ja varautumistyötä. Tapaamisissa vietetään mukavaa aikaa yhdessä, tehdään ruokaa tai esimerkiksi käydään retkillä ja opitaan uutta esimerkiksi kestävästä kehityksestä.
Kertomuksesta vuodelta 1942:
”Väestöliiton kehotuksesta Helsingfors svenska Marthaförening käynnisti muiden naisjärjestöjen tapaan pellava- ja puuvillakankaiden keräyksen pääkaupungin kodeista. Keräys tuotti hyvän tuloksen, ja marttojen ahkerissa käsissä materiaali muuttui vauvan vaatteiksi äitiysavustukseen. Avustuspaketteja jaettiin kaupungin kaikkien neuvoloiden kautta. Vaatekappaleet järjestettiin paketteihin rouva Sigrid Jörgensenin johdolla. Kaiken kaikkiaan jaettiin noin 600 pakettia, jotka kaikki käärittiin kauniisti valkoiseen paperiin ja sidottiin sinisellä nauhalla niin, että pakkaus muistutti Suomen siniristilippua.”
Lehmäkortti
Evakuoitujen suomalaisten avuksi järjestettiin juhlia ja myytiin Lehmä-kortteja. Lehmä-kortti oli pieni, painettu paperilappu, jossa oli lehmän kuva. Kortin voi kiinnittää hakaneulalla takkiin.
Lehmä-kortin piirsi Tove Jansson!
Esimerkiksi Käpylän piiri järjesti ”lehmäillan” marttojen paikallisessa kotipesässä. ”Lehmäkorttien” myynnillä, keräyksillä ja yksittäisavustuksilla Marttayhdistys pystyi vuonna 1940 yhteistyössä muiden valmiusnaisten kanssa antamaan huomattavan määrän avustusta rajaseudun perheille. (Vuoden 1940 vuosikertomuksen mukaan keräyslistoilla saatiin yli 100 000 mk, josta Helsingfors svenska Marthaföreningin osuus oli 44 000 mk.)
Pohdi
Onko lähde tuotettu tallennettavaksi? Perustele. Miten se vaikuttaa lähteen luomaan kuvaan?
Testaa tietosi
Verkkolähteitä
- Svenska centralarkivet
Lue lisää marttojen hienosta toiminnasta sota-aikaan osoitteesta
https://svenskacentralarkivet.fi/hjalp-under-kristider/Voit tutustua tarkemmin Marttayhdistyksen ja sen piirien toimintaan osoitteessa https://svenskacentralarkivet.fi/helsingfors-svenska-marthaforeningens-minnesbilder-1899-2020/