Historiallinen konteksti -tehtävä
Tältä sivulta löydät lyhyen tiivistelmän autonomisen ja itsenäisen Suomen historiasta. Lue ja pohdi, mihin Suomen historialliseen, yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen ilmiöön ja/tai hetkeen arkiston tai kirjaston vaiheet ja lähteet liittyvät.
1808-1809 Venäjä soti Ruotsia vastaan Suomen sodan. Alue liitettiin Venäjän keisarikuntaan autonomisena Suomen suuriruhtinaskuntana, ja pääkaupunki siirrettiin Turusta Helsinkiin. Autonomian aikana “Suomen kansan” ominaispiirteitä ja muinaisuutta tutkittiin muun muassa erilaisin keruuretkin kansan parissa. “Suomalaisuutta” yritettiin luoda myös kirjallisuuden ja muiden taiteiden keinoin, ja alue sai oman valuutan markan. Vuosisadan lopulla suomen kielen arvostusta pyrittiin nostamaan innokkaasti, mutta ruotsin kieli säilytti vahvan asemansa Ahvenanmaalla ja rannikolla. Lääketiede kehittyi kansan perinneparannusmenetelmistä tieteellisemmäksi. Merkittäviä edistysaskelia olivat rokotukset, hygienian paraneminen ja bakteereja tappavien antibioottien löytäminen.
1900-luvun vaihteessa Venäjän keisarikunta halusi vähentää Suomen suuriruhtinaskunnan erioikeuksia. Venäjän toimintaa tuolloin kutsutaan “sortokausiksi”. Sortokausien välissä vuonna 1906 suuriruhtinaskunta sai yleiseen äänioikeuteen perustuneen eduskuntalaitoksen korvaamaan säätyihin perustuneet valtiopäivät. Venäjällä tehtiin kaksi vallankumousta vuonna 1917. Syksyn kommunistivallankumouksen ja Venäjän Neuvostoliitoksi muuttumisen pyörteissä Suomi julistautui itsenäiseksi 6.12.1917. Suomi ajautui “punaisten” ja “valkoisten” eli vasemmiston/kommunistien/työväen ja oikeiston/kapitalistien/omistavan luokan väliseen sisällissotaan, joka päättyi valkoisten voittoon ja Suomen muodostumiseen tasavallaksi. Itsenäistynyt Suomi alkoi parantaa sisällissodan hävinneen työväen oloja ja tasa-arvoa.
Itsenäisyyttä uhkasi II maailmansodan aikana 1939-1945 Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen eli “talvisota” sekä Suomen ja Saksan yhteishyökkäyksen Neuvostoliittoon eli “jatkosodan” päättyminen Neuvostoliiton voittoon. Rauhanehdoissa Suomi kuitenkin säilytti itsenäisyytensä. Sen oli ajettava saksalaisjoukot pois alueeltaan Lapin sodassa ja solmittava Neuvostoliiton kanssa ystävyys, yhteistyö ja avunanto- eli YYA-sopimus.
1950-luvun jälkeen Suomessa ja maailmalla ylipäätään tapahtui isoja muutoksia, kuten kotien elektronisoituminen, liikenteen autoistuminen, maaltamuutto kaupunkeihin, töiden siirtyminen maa- ja metsätaloudesta sekä teollisuudesta yhä enemmän palvelualoille, hyvinvointivaltion palvelujen kehittäminen ja esimerkiksi massaturismin synty. Samalla maailmaa ja myös Suomen kulttuurielämää valloitti englanninkielinen populaarikulttuuri mm. erilaisten nuorten suosimien yhtyeiden ja Hollywood-viihteen myötä.
Suomen suurimman kauppakumppanin Neuvostoliiton romahdettua Suomi ajautui 1990-luvulla syvään lamaan. Suomi liittyi vuonna 1995 Euroopan Unionin kauppa-alueeseen, jolla otettiin käyttöön yhteisvaluutta euro. 2000-luvun vaihde oli voimakkaan digitalisoitumisen ja globalisoitumisen aikaa, ja pian kaikilla oli käytössään yhä monipuolisempia älylaitteita, jotka helpottivat tiedonsaantia ja yhteydenpitoa, mutta aiheuttivat merkittäviä haasteita muuttaessaan ihmisten vapaa-aikaa radikaalisti teknologiakeskeisemmäksi. Neuvostoliiton raunioista jälleen suurvallaksi pyrkivä Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa 2022, jonka seurauksena Suomi liittyi NATOon 2023.
