UNESCO:n Maailman muisti ‑ohjelman ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran Mitä meistä jää? ‑arkistopedagoginen oppimateriaali kehittää moniluku- ja tulkintataitoja sekä kriittistä ja empaattista ajattelua erityisesti historian ja äidinkielen oppiaineissa perusopetuksen yläluokilla ja lukiossa. Sen avulla voidaan käsitellä mitä tahansa arkistolähteitä sosiaaliseen mediaan tallentuvista henkilökohtaisista tileistä yksityisiin päiväkirjoihin ja historiallisiin arkistoissa säilytettäviin lähteisiin.
Oppimateriaali
Me synnymme, elämme ja kuolemme, mutta siinä välissä me jätämme jälkemme – ainakin arkistoon. Mitä kaikkea minusta jää, minne ja mihin käyttöön? Mitä lähteitä menneisyydestä on jäänyt, ja miten ne muokkaavat historiakuvaamme?
Arkistot
Mikrohistoria
Naiset historiassa
Kansainväliset suhteet
Suurmiehet ja sodat
Kansalliskirjasto
A.E. Nordenskiöldin kokoelman karttoja (1500-luku)
Miten kartat muokkaavat käsitystämme maailmasta? Tutustu A.E. Nordenskiöldin kokoelman vanhoihin karttoihin ja selvitä, mitä alueita ne kuvaavat! Materiaalissa pohditaan, ovatko kartat totuudenmukaisia, ja voiko karttoja käyttää propagandan välineenä.
Kansallisarkisto
Koirikuononahteen ryöstö (1808–1809)
Elääkö sinussa pieni salapoliisi tai asianajaja? Lähde mukaan selvittämään erilaisista lähteistä, mitä tapahtui kaksisataa vuotta sitten Suomen sodan aikaan Koirikuononahteella venäläissotilaille ja heidän kuljettamalleen hopealastille!
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomalaista sanamagiaa (1800-luvun alku)
Millaista hoitoa saisit, jos olisit 1800-luvun lapsi ja jokin vaivaisi? Hyppää mukaan 1800-luvun tiedonkeruumatkalle maaseudulle! Erilaisten keruumatkojen perusteella luotiin myytit suomalaisuudesta, Suomen historiasta ja suomalaisten osaamisesta.
Ahvenanmaan maakunnanarkisto
Kirjoitustaitoa ilman kouluja (1800-luvun loppu)
Ihmisillä on syvä halu oppia! Miltä näyttää, kun Matts Jansson oppi luku- ja kirjoitustaidon koulun sijaan hautakivistä? Kuka on se tunnettu runoilija, jonka tarinat Mattsia puhuttelivat? Sukella yhden perheen menetyksiin sodissa Mattsin mukana!
Kotimaisten kielten keskus
Suomen kielen nauhoitearkisto (1800-luvun lopulta 1900-luvun puoliväliin)
Testaa, kuinka hyvin ymmärrät erilaisia vanhoja murteita ja sanoja! Suomen kielen nauhoitearkiston otteilta löytyy ääntä 1800-luvun lopulta 1900-luvun puoliväliin lukuisista eri aiheista vuosisadan vaihteen salakuljetuksesta sisällissotaan ja talvisodan loppumiseen.
Kansallisarkisto
Pro Finlandia -adressi (1899)
Kenelle ja miten sinä haluaisit Suomen ja suomalaisten osoittavan tukeaan? Tutustu siihen, miten eurooppalaiset reagoivat vuonna 1899, kun Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Nikolai II alkoi viedä autonomiselta Suomelta sen oikeuksia aloittaen "sortokausiksi" nimetyn ajan.
Åbo Akademin kirjasto
Westermarckin matkassa (1900-luvun alku)
Millaista oli matkustaa maailmalla sata vuotta sitten? Hyppää tutkija-Westermarckin mukaan siirtomaavallan aikaiseen Marokkoon kuvien ja sanakirjan avulla sekä tutustu hänen kirjeenvaihtoonsa Islamin profeetta Muhammedin jälkeläisen kanssa.
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
Suomi sata vuotta sitten (1900-luvun alku)
Heittäydy Suomen ja sen pääkaupungin historiaan videoaineistojen avulla! Mitä paikkoja tunnistat, mikä on muuttunut? Tarkastele ihmisiä, ajoneuvoja, elämää… Mikä sinua sykähdyttää? Jos voisit liikkua ajassa, mitä toisit historiasta tähän päivään, mitä tästä päivästä menneisyyteen?
Työväen arkisto
Laki kahdeksantuntisesta työpäivästä (1900-luvun alku)
Mikä asia maailmassa pitäisi sinun mielestäsi korjata, mitä olisit valmis tekemään sen eteen? 1900-luvun alussa Työväenliike ajoi demokratiaa ja yleistä äänioikeutta uskoen niiden kautta saavuttavansa työläisille paremmat olot. Tutustu monenlaisten lähteiden kautta siihen, kuinka työväenliike onnistui tavoitteessaan kahdeksantuntisesta työpäivästä.
Yksityinen kokoelma
Sotapropagandaa (1939-1945)
Onko ruoho vihreämpää aidan tuolla puolen? Lennähdä mukaan viime sotiemme aikaan ja mieti, uskoisitko sinä, mitä lentolehtisissä sanotaan. Kuka niitä on levittänyt ja mihin viesteillä on pyritty? Millä tavalla propaganda on muuttunut, mikä on pysynyt samana?
Svenska centralarkivet
Kotirintaman sotaponnistuksia (1940-luku)
Sota ei tapahdu vain hyökkäysrintamalla, vaan se koskettaa kaikkia sotaan osallistuvan maan asukkaita ja laajempaa yhteistöä naapurimaissa ja maailmalla. Selvitä, millaisia keinoja kotirintamalla oli auttaa sotaponnistuksissa. Mitä nykyään voitaisiin tehdä?
Testaa tietosi
Tämän tehtävän kysymykset kattavat kaikki arkistolähteet. Oletko valmis testaamaan tietosi?
Opettajalle
Voit käyttää Mitä meistä jää -arkistopedagogista työkalua joko digilaitteilla tai tulostaa ilman koneita käytettäväksi arkistokansion tiedonkäsittelykysymyksineen ja ne arkistolähteet, joita haluat käsiteltävän. Tiedonkäsittelykysymyksiä voi käyttää myös muiden arkistolähteiden pohdinnassa, esimerkiksi meistä itsestämme kerääntyvien tietojen tarkasteluun.
Yhteistyössä
Jätä palautetta
Jätä halutessasi huomioita ja korjausehdotuksia Google Forms -lomakkeella.