Saamelaisen folkloren tutkimusprojektin Talvadas / Dálvadas -kokoelma

Saamelaisen folkloren tutkimusprojektin Talvadas / Dalvádas -kokoelma on maailman laajin saamelaisperinteen äänitekokoelma. Turun yliopiston folkloristiikan ja uskontotieteen professori Lauri Hongon johtaman projektin (1967–1975) tuottamia haastatteluaineistoja on käytetty kymmenissä opinnäytteissä ja muissa tieteellisissä tutkimuksissa eri aloilla, kuten folkloristiikassa, uskontotieteessä, etnomusikologiassa ja saamen kielen tutkimuksissa. Tutkimuksellisen käyttöarvonsa lisäksi kokoelmalla on suuri symbolinen arvo saamelaisyhteisölle.

Haastattelujen kantama muistitieto ulottuu pitkälle 1800-luvulle asti ja sisältää tietoa muun muassa paikallisesta ympäristöstä ja luonnosta, elinkeinoista, perhesuhteista sekä paikka- ja uskomusperinteestä. Aineisto sisältää useita eri saamelaiskielten murteita, joista osa on jo kadonnut. Projekti oli osaltaan vaikuttamassa Unescon vuonna 1989 julkaistuihin folkloren suojelua koskeviin suosituksiin (Safeguarding of Traditional Culture and Folklore), joiden laadinnassa Lauri Hongolla oli keskeinen rooli. Tutkimusprojekti perustui uudenlaiseen kenttätyömetodologiaan, jossa etusijalla olivat perinteen välittymisprosessit, käyttö ja merkitys yhdessä kylässä. Syvätutkimus oli kansainvälisestikin uraauurtava. Uutta oli myös haastattelujen tallentaminen kelanauhoille ja arkistoiminen järjestelmällisesti myöhempää käyttöä varten. Syvätutkimuksen kohteeksi valittiin Tenojoen varressa sijaitseva Talvadas (Dálvadas). Talvadaksen lisäksi haastatteluja toteutettiin myös muissa Tenonlaakson kylissä, kuten Suomen puolella Aittijoella (Áitejohka) ja Nuvvuksessa (Nuvvos) ja Norjan puolella Portassa (Barta) sekä muualla Lapissa.

Uusi polvi tutkijoita jatkoi kenttätöitä Talvadaksessa ja naapurikylissä 1990–2000-luvuilla. Talvadas-kokoelmaan kuuluu haastatteluaineistoa noin 1200 tuntia, Noin puolet aineistosta on saamenkielistä. Valokuvia on noin 700 ja diakuvia noin 900. Liikkuvaa kuvaa on noin 5 tuntia. Nauhapöytäkirjojen, litteraatioiden ja käännösten lisäksi kokoelmaan kuuluu myös runsas ja monipuolinen käsikirjoitusmateriaalikokonaisuus, kartta-aineistoja, kenttäpäiväkirjoja, kortistoja ja matriiseja. Kokoelma on kokonaisuudessaan arkistoitu Turun yliopiston nykyiseen Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkistoon (HKTL-arkisto). Kun aineistoja ryhdyttiin vuonna 2000 digitoimaan, oli ensimmäinen digitoitava kohde Talvadas-kokoelma. Vuonna 2020 Talvadas-kokoelma valittiin Turun yliopiston ensimmäiseksi tallennettavaksi kohteeksi pitkäaikaissäilytystä tarjoavaan Fairdata PAS-palveluun. HKTL-arkisto on tutkimusarkisto, jonka aineistoja voidaan käyttää tutkimus-, museo- ja opetustarkoituksiin. Rajoitus koskee myös Talvadas-kokoelmaa, mutta perheenjäsenillä, jälkeläisillä ja sukulaisilla on oikeus perehtyä esivanhempiensa ja sukulaistensa kuviin ja haastatteluihin.