Tekoälyjen käyttöharjoittelua
Lataa kuva vanhasta asiakirjasta koneellesi.
Mene tekstintunnistustyökalun sivuille.
Työkalun toimiminen on joskus hidasta. Odotellessa voit tarkastella kuvia ja tekstejä itsenäisesti: Mitä kaikkea havaitset kuvassa? Ymmärrätkö tekstistä mitään, tunnistatko esimerkiksi kirjaimia? Mistä kielestä on kyse? Mitä voimme huomata vanhoista käsialoista?
Lisää kuva työkaluun upottamalla se vasempaan ikkunaan.
Paina ”process image”.
Kopioi teksti (maalaa teksti hiirelläsi ja kopioi se painamalla Ctrl + C / Command + C tai hiiren oikean painikkeen valikosta ”Kopioi”).
Avaa kaksi tekstimallitekoälyohjelmaa (esim. ChatGPT:tä ja Microsoft Copilotia voi käyttää kirjautumatta sisään).
Kirjoita tekoälylle komento ”käännä teksti sanasta sanaan nykysuomeksi” ja liitä teksti (Ctrl + V / Command + V / hiiren oikea nappi + ”liitä”).
Tekoälylukutaidon harjoittelua historiaoppiaineessa
Tutustu ensin vain käännettyyn tekstiin ja mieti oman historiatietämyksesi perusteella, mistä laajemmasta yhteydestä asiakirjassa voisi olla kysymys: esim. mikä aikakausi, tapahtuma tai ilmiö on kyseessä.
Vinkkejä
Asiakirja on Suomen Kansallisarkistosta, jossa säilötään Suomen alueen historiallisia asiakirjoja eri aikakausilta Ruotsin (<1809) ja Venäjän (1809-1917) vallan sekä itsenäisyyden (1917<) ajoilta. Tarkastele tekstissä mainittuja asioita, kuten mistä tekstistä on kyse, kuka siinä on äänessä, kenelle teksti on osoitettu, kenestä puhutaan, millä tavalla, mitä on tapahtunut, mitä toivotaan, ketkä ovat allekirjoittaneet ja keillä on tuon kaltaisia nimiä, miten ajoittaisit lähteen yms.
Oman pohdinnan jälkeen keskustele kaverin kanssa ajatuksistanne, missä määrin ajatuksenne ovat samanlaisia ja missä määrin erilaisia? Pohtikaa yhdessä, löydättekö kompromisseja.
Kysy kummaltakin käyttämältäsi tekoälyltä, mihin aikakauteen ja historialliseen kontekstiin teksti liittyy. Vertaile vastauksia.
Vertailkaa kaverin kanssa tekoälyiltä saamianne vastauksia.
- Millaisia huomioita ja oivalluksia voitte tehdä tekoälyn kanssa keskustelusta?
- Missä määrin tekoälyn vastaukset vastasivat alkuperäistä pohdintaanne?
- Missä määrin vastaukset vastasivat toisiaan?
- Mikä on lopullinen arvionne asiakirjassa käsiteltävästä aikakaudesta, tapahtumasta tai ilmiöstä?
Keskustelkaa yhdessä opettajan ja koko ryhmän kanssa:
- Mihin aikakauteen, tapahtumaan tai ilmiöön kuvan teksti liittyy?
- Mitä opittiin tekoälyjen käytöstä historiaoppiaineessa?
+ Kehitä historiallisen empatian taitoja! Pohdi itse ja keskustele tekoälyn ja kaverin kanssa:
- Kenen näkökulmasta teksti on tuotettu?
- Kenen etuja teksti ajaa?
- Millaisia ajatuksia tekstissä esiintyvillä historiallisilla tahoilla voisi olla tuotetusta tekstistä/asiasta?
- Liittyykö tekstiin jotain oikean ja väärän, oikeudenmukaisuuden ja reiluuden kysymyksiä: mitä mieltä olette niistä? Voiko nykypäivän kriteerein arvioida historiallisten aikojen oikeudenmukaisuutta?
Lähde on alunperin saksaksi kirjoitettu ja siinä puhutaan siitä, että sen allekirjoittajat, joilla näyttää olevan saksalaistaustaisia nimiä ja tohtorin arvonimiä (Dr., professori jne), haluavat puhua suomalaisen kansan puolesta. Lähteessä kehutaan suomalaisten nousseen merkittäviin tieteellisiin ja taiteellisin saavutuksiin ja omaleimaiseen kulttuuriin “meidän vuosisadallamme”. Lähteessä kerrotaan, että tätä kulttuurin yksilöllisyyttä ollaan viemässä pois, mitä allekirjoittajat haluavat vastustaa. Lähteessä sanotaan, että se, joka on antamassa tämän tapahtua on hallitsija, joka on kutsumassa koolle kansainvälisen rauhankonferenssin.
Tiedetään siis, että kyse on vuosisadasta, jolloin suomalainen kulttuuri on kehittynyt omalaatuisekseen ja että Suomella on hallitsija, joka haluaa viedä sen pois. Kyse on siis 1800-luvun lopusta, kun Suomessa oli ns. “taiteen kultakausi”, ja Venäjän keisari Nikolai II aloitti sortokauden, eli Suomen alueen venäläistämisen. Ensimmäinen sortokausi alkoi 1899, samana vuonna, kun Nikolai II kutsui koolle Haagin rauhankonferenssin.
Historiallista empatiaa voi pohtia esimerkiksi sitä kautta, millaisia syitä saksalaisilla oli tukea suomalaisen kulttuurin ylläpitämistä venäläistämistä vastaan? Jos äänessä olisivat saksalaisten sijaan venäläiset kulttuurivaikuttajat ja poliitikot, mitä he sanoisivat? Onko oikein, että suuret monikansalliset maat yhtenäistetään kulttuuriltaan? Mitä etuja ja haittoja on siitä, että eri ihmisryhmien annetaan pitää oma kulttuurinsa ja tapansa? Vaikuttaako historiallinen ajankohta tai alueet/kulttuurit, joista puhutaan siihen, mitä vastaisit?
Lähteet
Arvo tai valitse aikakauden tai kategorian mukaan käsiteltävät lähteet
Mikrohistoria
Naiset historiassa
Kansainväliset suhteet
Suurmiehet ja sodat