Tekoälyjen käyttöharjoittelua
Lataa kuva vanhasta asiakirjasta koneellesi.
Mene tekstintunnistustyökalun sivuille.
Työkalun toimiminen on joskus hidasta. Odotellessa voit tarkastella kuvia ja tekstejä itsenäisesti: Mitä kaikkea havaitset kuvassa? Ymmärrätkö tekstistä mitään, tunnistatko esimerkiksi kirjaimia? Mistä kielestä on kyse? Mitä voimme huomata vanhoista käsialoista?
Lisää kuva työkaluun upottamalla se vasempaan ikkunaan.
Paina ”process image”.
Kopioi teksti (maalaa teksti hiirelläsi ja kopioi se painamalla Ctrl + C / Command + C tai hiiren oikean painikkeen valikosta ”Kopioi”).
Avaa kaksi tekstimallitekoälyohjelmaa esim. ChatGPT tai Microsoft Copilot kirjautumatta sisään.
Liitä teksti (Ctrl + V / Command + V / hiiren oikea nappi + liitä): pyydä kääntämään teksti nykysuomeksi ja tekemään vain käännös ilman taustatietoja.
Tekoälylukutaidon harjoittelua historiaoppiaineessa
Tutustu ensin vain käännettyyn tekstiin ja mieti oman historiatietämyksesi perusteella, mistä laajemmasta yhteydestä asiakirjassa voisi olla kysymys: esim. mikä aikakausi, tapahtuma tai ilmiö on kyseessä.
Vinkkejä
Asiakirja on Suomen Kansallisarkistosta, jossa säilötään Suomen alueen historiallisia asiakirjoja eri aikakausilta Ruotsin (<1809) ja Venäjän (1809-1917) vallan sekä itsenäisyyden (1917<) ajoilta. Tarkastele tekstissä mainittuja asioita, kuten mistä tekstistä on kyse, kuka siinä on äänessä, kenelle teksti on osoitettu, millaisissa asemissa yhteiskunnassa tekstissä ilmenevät ihmiset ovat, mitä on tapahtunut, mitä aineellista mainitaan, millaisia nimet ovat, mitä valuuttaa käytetään, miten ajoittaisit lähteen yms.
Oman pohdinnan jälkeen keskustele kaverin kanssa ajatuksistanne, missä määrin ajatuksenne ovat samanlaisia ja missä määrin erilaisia? Pohtikaa yhdessä, löydättekö kompromisseja.
Kysy kummaltakin käyttämältäsi tekoälyltä, mihin aikakauteen ja historialliseen kontekstiin teksti liittyy. Vertaile vastauksia.
Vertailkaa kaverin kanssa tekoälyiltä saamianne vastauksia.
- Millaisia huomioita ja oivalluksia voitte tehdä tekoälyn kanssa keskustelusta?
- Missä määrin tekoälyn vastaukset vastasivat alkuperäistä pohdintaanne?
- Missä määrin vastaukset vastasivat toisiaan?
- Mikä on lopullinen arvionne asiakirjassa käsiteltävästä aikakaudesta, tapahtumasta tai ilmiöstä?
Keskustelkaa yhdessä opettajan ja koko ryhmän kanssa:
- Mihin aikakauteen, tapahtumaan tai ilmiöön kuvan teksti liittyy?
- Mitä opittiin tekoälyjen käytöstä historiaoppiaineessa?
+ Kehitä historiallisen empatian taitoja! Pohdi itse ja keskustele tekoälyn ja kaverin kanssa:
- Kenen näkökulmasta teksti on tuotettu?
- Kenen etuja teksti ajaa?
- Millaisia ajatuksia tekstissä esiintyvillä historiallisilla tahoilla voisi olla tuotetusta tekstistä/asiasta?
- Liittyykö tekstiin jotain oikean ja väärän, oikeudenmukaisuuden ja reiluuden kysymyksiä: mitä mieltä olette niistä? Voiko nykypäivän kriteerein arvioida historiallisten aikojen oikeudenmukaisuutta?
Lähde on ruotsiksi kirjoitettu käräjäoikeuden pöytäkirja ryöstöstä, jossa viranomaiskielellä käydään läpi sitä, että Andrei Ivanoff oli väitteiden mukaan varastanut Helena Nembomilta useita tekstiilejä, kuten taftivaatteen, madrassivaatteen, silkkisukat ja tee-liinan, jotka on sitten välittänyt eteenpäin usealle ihmiselle: viljelijöille, piioille, torpparinrouvalle ja suutarinrouvalle. Kyseiset henkilöt ovat palauttaneet Nembomille tavarat, mutta edelleen oli kateissa jotain. Henkilöt, jotka olivat saaneet varastettua tavaraa väittivät, etteivät olleet ostaneet niitä tietoisina varkaudesta, ja esimerkiksi Matts Pösö sanoi Ivanoffin jättäneen hänen tietämättään samettinauhan talliinsa. Ainoa, joka lähteen mukaan näytti myöntäneen tietävänsä varkaudesta oli Matts Manninen, mutta lähde katkeaa kesken.
Nimistä Ivanoff on venäläistaustainen ja esimerkiksi Mattsson on ruotsalaistaustainen ja tarkoittaa suomeksi “Matinpoikaa”; Josephsdotter “Joosefintytärtä”. Ivanoffin kerrotaan “irtisanoutuneen rykmentistä”, eli hän todennäköisesti on ollut Venäjän armeijan kautta Suomessa ja jäänyt alueelle, mikä auttaa ajoittamaan lähdettä. Koska tavaran hinnasta puhutaan oikeuden pöytäkirjassa ruplista ja kopeekoista, on kyseessä Venäjän vallan aika ennen Suomen markan käyttöönottoa, eli vuotta 1860.
Historiallista empatiaa voi pohtia esimerkiksi sitä kautta, että tässä lähteessä kerrotaan oikeudenkäynnistä näitä ihmisiä vastaan. Mikä on ollut Helena Nembomin asema suhteessa mainittuihin henkilöihin jää epäselväksi: ovatko he tuttuja keskenään, onko Nembom esimerkiksi maanomistaja alueella tai aatelinen, tai joidenkin piikojen työnantaja? Varastetusta tavarasta päätellen Nembom on ollut varakkaampi henkilö. Voi pohtia myös Venäjän armeijan jättäneen Ivanoffin tilannetta, kun hän on vieraalla maalla asunnottomana yrittänyt pärjätä. Miksi hän on jättänyt armeijan? Lähteessä kerrotaan hänen majailleen eri ihmisten luona. Millaiseen velkaan hän on näille kokenut jäävänsä? yms.
Lähteet
Arvo tai valitse aikakauden tai kategorian mukaan käsiteltävät lähteet

Mikrohistoria
Naiset historiassa
Kansainväliset suhteet
Suurmiehet ja sodat