Tekoälyjen käyttöharjoittelua
Lataa kuva vanhasta asiakirjasta koneellesi.
Mene tekstintunnistustyökalun sivuille.
Työkalun toimiminen on joskus hidasta. Odotellessa voit tarkastella kuvia ja tekstejä itsenäisesti: Mitä kaikkea havaitset kuvassa? Ymmärrätkö tekstistä mitään, tunnistatko esimerkiksi kirjaimia? Mistä kielestä on kyse? Mitä voimme huomata vanhoista käsialoista?
Lisää kuva työkaluun upottamalla se vasempaan ikkunaan.
Paina ”process image”.
Kopioi teksti (maalaa teksti hiirelläsi ja kopioi se painamalla Ctrl + C / Command + C tai hiiren oikean painikkeen valikosta ”Kopioi”).
Avaa kaksi tekstimallitekoälyohjelmaa (esim. ChatGPT:tä ja Microsoft Copilotia voi käyttää kirjautumatta sisään).
Kirjoita tekoälylle komento ”käännä teksti sanasta sanaan nykysuomeksi” ja liitä teksti (Ctrl + V / Command + V / hiiren oikea nappi + ”liitä”).
Tekoälylukutaidon harjoittelua historiaoppiaineessa
Tutustu ensin vain käännettyyn tekstiin ja mieti oman historiatietämyksesi perusteella, mistä laajemmasta yhteydestä asiakirjassa voisi olla kysymys: esim. mikä aikakausi, tapahtuma tai ilmiö on kyseessä.
Vinkkejä
Asiakirja on Suomen Kansallisarkistosta, jossa säilötään Suomen alueen historiallisia asiakirjoja eri aikakausilta Ruotsin (<1809) ja Venäjän (1809-1917) vallan sekä itsenäisyyden (1917<) ajoilta. Tarkastele tekstissä mainittuja asioita, kuten mistä tekstistä on kyse, kuka siinä on äänessä, kenelle teksti on osoitettu, millaisissa asemissa yhteiskunnassa tekstissä ilmenevät ihmiset ovat, mitä tekstissä sovitaan, kenen välillä, mitä vuosilukuja ja valuuttaa mainitaan yms.
Oman pohdinnan jälkeen keskustele kaverin kanssa ajatuksistanne, missä määrin ajatuksenne ovat samanlaisia ja missä määrin erilaisia? Pohtikaa yhdessä, löydättekö kompromisseja.
Kysy kummaltakin käyttämältäsi tekoälyltä, mihin aikakauteen ja historialliseen kontekstiin teksti liittyy. Vertaile vastauksia.
Kysy lisäksi tekoälyltä, millaisia rahamääriä nykyrahassa mainitut summat vastaavat. Pohdi, ovatko summat suuria vai pieniä mielestäsi.
Vertailkaa kaverin kanssa tekoälyiltä saamianne vastauksia.
- Millaisia huomioita ja oivalluksia voitte tehdä tekoälyn kanssa keskustelusta?
- Missä määrin tekoälyn vastaukset vastasivat alkuperäistä pohdintaanne?
- Missä määrin vastaukset vastasivat toisiaan?
- Mikä on lopullinen arvionne asiakirjassa käsiteltävästä aikakaudesta, tapahtumasta tai ilmiöstä?
Keskustelkaa yhdessä opettajan ja koko ryhmän kanssa:
- Mihin aikakauteen, tapahtumaan tai ilmiöön kuvan teksti liittyy?
- Mitä opittiin tekoälyjen käytöstä historiaoppiaineessa?
+ Kehitä historiallisen empatian taitoja! Pohdi itse ja keskustele tekoälyn ja kaverin kanssa:
- Kenen näkökulmasta teksti on tuotettu?
- Kenen etuja teksti ajaa?
- Millaisia ajatuksia tekstissä esiintyvillä historiallisilla tahoilla voisi olla tuotetusta tekstistä/asiasta?
- Liittyykö tekstiin jotain oikean ja väärän, oikeudenmukaisuuden ja reiluuden kysymyksiä: mitä mieltä olette niistä? Voiko nykypäivän kriteerein arvioida historiallisten aikojen oikeudenmukaisuutta?
Lähde on 10.3.1853 Suodenniemellä ruotsiksi kirjoitettu ja 1.1.1854 voimaan tullut torpparisopimus ja oikeuden tuomio sen pitävyydestä. Torpparisopimuksessa maanomistaja Isak Mattson Pösö kertoo antavansa Jakob Johanssonille osan tilastaan hoidettavaksi eli Johanssonista tulee Pösön tilan torppari. Torppari on 1800-luvun termi kuvaamaan ihmistä, joka vuokrasi isommasta tilasta pienen osan itselleen elannoksi. Tässä sopimuksessa kuvataan esimerkiksi, että Johansson saa raivata peltoa ja niittyä sekä rakentaa alueen puutavarasta rakennuksia tilalleen sekä valmistaa tervaa. Torpparin tilaa kutsutaan “Jaakkolan torpaksi”.
Jaakkolan torpan vuokrasta sovittiin siten, että Pösön tila saa puoli tynnyriä tervaa jokaisesta tervahaudasta, sekä vuosittain kolmen vuoden ajan neljä ruplaa hopeaa. Vuodesta 1858 lähtien vuokra on 10 ruplaa hopeaa vuodessa, ja kun Pösön isäpuoli Matts Georgsson kuolee, jää hänen niittynsä Jaakkolan torpalle ja nostaa kokonaisvuokran 15 ruplaan. Lisäksi torpparin pitää osallistua Pösön tilan kyntötöihin kahtena päivänä joka vuosi.
Sopimuksessa sanotaan myös, että jos torppa aikoo kaskiviljellä, eli polttaa metsää ja viljellä tuhkan hedelmälliseen maaperään, Pösön tila antaa puolet työvoimasta ja siemenistä ja ottaa puolet sadosta.
Sopimuksen mukaan se on voimassa niin kauan, kuin Jakob Johansson sekä hänen vaimonsa Maria Johansdotter ovat elossa ja noudattavat sopimusta.
Sopimuksen ovat allekirjoittaneet Isak Mattson Pösö sekä Jakob Johansson, eli he ovat siinä äänessä. Allekirjoittajia ovat myös Johan Mattson Säksmäki ja Isaak Johansson, koska usein virallisiin sopimuksiin vaaditaan kaksi todistajaa.
Lopussa annetaan oikeusistuimessa tuomio siitä, että Jaakkolan tila kiinnitetään Johanssonin toiveesta sopimuksen mukaan hänelle kymmeneksi vuodeksi, jonka jälkeen kiinnitykselle on haettava jatkoa.
Torppari on siis vuokralaisena maanomistajan mailla, ja tässä kerrotaan aloitusvuokran olevan 4 hopearuplaa, joka nousee 10 tai 15 ruplaan tulevaisuudessa. Pieni aloitusvuokra johtuu siitä, että pelto täytyy raivata, metsää kaataa ja talot rakentaa, ennen kuin tila tuottaa mitään. Kyseisen rahasumman nykyarvoa ei voi mitata yksiselitteisesti, mutta arviolta 4 hopearuplaa olisi noin 400€ tai muutaman päivän palkka. Kun on puhe ruplasta, tiedetään, että Suomi oli Venäjän vallan alla, koska rupla on Venäjän valuutta. Autonominen Suomi sai oman valuutan markan vuonna 1860.
Historiallista empatiaa voi pohtia esimerkiksi sitä kautta, millaisessa asemassa tilan omistaja ja torppari toisiinsa verrattuna olivat, kummalla on valtaa? Olivatko torpan vuokraehdot kohtuullisia? Millaisia riskejä torppari tai tilanomistaja ottivat sopimusta tehdessään?
Lähteet
Arvo tai valitse aikakauden tai kategorian mukaan käsiteltävät lähteet
Mikrohistoria
Naiset historiassa
Kansainväliset suhteet
Suurmiehet ja sodat