Tekoälyjen käyttöharjoittelua
Lataa kuva vanhasta asiakirjasta koneellesi.
Mene tekstintunnistustyökalun sivuille.
Työkalun toimiminen on joskus hidasta. Odotellessa voit tarkastella kuvia ja tekstejä itsenäisesti: Mitä kaikkea havaitset kuvassa? Ymmärrätkö tekstistä mitään, tunnistatko esimerkiksi kirjaimia? Mistä kielestä on kyse? Mitä voimme huomata vanhoista käsialoista?
Lisää kuva työkaluun upottamalla se vasempaan ikkunaan.
Paina ”process image”.
Kopioi teksti (maalaa teksti hiirelläsi ja kopioi se painamalla Ctrl + C / Command + C tai hiiren oikean painikkeen valikosta ”Kopioi”).
Avaa kaksi tekstimallitekoälyohjelmaa (esim. ChatGPT:tä ja Microsoft Copilotia voi käyttää kirjautumatta sisään).
Kirjoita tekoälylle komento ”käännä teksti sanasta sanaan nykysuomeksi” ja liitä teksti (Ctrl + V / Command + V / hiiren oikea nappi + ”liitä”).
Tekoälylukutaidon harjoittelua historiaoppiaineessa
Tutustu ensin vain käännettyyn tekstiin ja mieti oman historiatietämyksesi perusteella, mistä laajemmasta yhteydestä asiakirjassa voisi olla kysymys: esim. mikä aikakausi, tapahtuma tai ilmiö on kyseessä.
Vinkkejä
Asiakirja on Suomen Kansallisarkistosta, jossa säilötään Suomen alueen historiallisia asiakirjoja eri aikakausilta Ruotsin (<1809) ja Venäjän (1809-1917) vallan sekä itsenäisyyden (1917<) ajoilta. Tarkastele tekstissä mainittuja asioita, kuten mistä tekstistä on kyse, kuka siinä on äänessä, kenelle teksti on osoitettu, millaisissa asemissa yhteiskunnassa tekstissä ilmenevät ihmiset ovat, mitä on tapahtunut, kuka on antanu käskyjä, kuka on vallassa yms.
Oman pohdinnan jälkeen keskustele kaverin kanssa ajatuksistanne, missä määrin ajatuksenne ovat samanlaisia ja missä määrin erilaisia? Pohtikaa yhdessä, löydättekö kompromisseja.
Kysy kummaltakin käyttämältäsi tekoälyltä, mihin aikakauteen ja historialliseen kontekstiin teksti liittyy. Vertaile vastauksia.
Vertailkaa kaverin kanssa tekoälyiltä saamianne vastauksia.
- Millaisia huomioita ja oivalluksia voitte tehdä tekoälyn kanssa keskustelusta?
- Missä määrin tekoälyn vastaukset vastasivat alkuperäistä pohdintaanne?
- Missä määrin vastaukset vastasivat toisiaan?
- Mikä on lopullinen arvionne asiakirjassa käsiteltävästä aikakaudesta, tapahtumasta tai ilmiöstä?
Keskustelkaa yhdessä opettajan ja koko ryhmän kanssa:
- Mihin aikakauteen, tapahtumaan tai ilmiöön kuvan teksti liittyy?
- Mitä opittiin tekoälyjen käytöstä historiaoppiaineessa?
+ Kehitä historiallisen empatian taitoja! Pohdi itse ja keskustele tekoälyn ja kaverin kanssa:
- Kenen näkökulmasta teksti on tuotettu?
- Kenen etuja teksti ajaa?
- Millaisia ajatuksia tekstissä esiintyvillä historiallisilla tahoilla voisi olla tuotetusta tekstistä/asiasta?
- Liittyykö tekstiin jotain oikean ja väärän, oikeudenmukaisuuden ja reiluuden kysymyksiä: mitä mieltä olette niistä? Voiko nykypäivän kriteerein arvioida historiallisten aikojen oikeudenmukaisuutta?
Lähde on kirjoitettu vanhalla suomella. Se on “Julistus”, jonka on antanut keisari, eli Venäjän hallitsija. Julistuksessa kerrotaan, että Vaasassa Muuramen kylän talonpojat ovat Ruotsin hallinnon yllytyksestä nousseet kapinaan Venäjän valtaa vastaan. Tästä voi päätellä, että lähde on Suomen sodan ajalta (1808–1809) tai pian sen jälkeen, kun Venäjä ja Ruotsi kamppailivat Suomen alueen hallinnosta.
Julistuksessa kerrotaan, että talonpojat olivat pakottaneet muita talonpoikia liittymään kapinaan. Lisäksi talonpojat olivat hyökänneet venäläisiä sotilaita vastaan luullen heitä muiksi talonpojiksi, jonka seurauksena kyliä oli poltettu ja talonpoikien omaisuutta tuhoutunut. Monet talonpojat pakenivat metsiin tai Ruotsin armeijan mukaan ja hylkäsivät kotinsa ja perheensä. Koska talonpoikia tarvittiin kotiin, jotta saataisiin ruokaa koko yhteiskunnalle, antoi keisari julistuksen, että kaikki kotiin töihin palaavat kapinalliset armahdetaan riippumatta siitä, mitä he ovat tehneet.
Historiallista empatiaa voi pohtia esimerkiksi sitä kautta, oliko talonpojilla oikeutta pakottaa muita talonpoikia kapinaan ja miksi niin olisi tehty tuolloin, entä oliko venäläisillä sotilailla oikeutta tuhota talonpoikien kyliä ja omaisuutta kostona hyökkäyksestä, oliko keisarin julistus oikeudenmukainen vai mitä olisi pitänyt tilanteesta seurata? yms.
Taustatietoa: Julistus on annettu Vaasassa 22.9.1808 ja allekirjoittajana on kreivi Buxhoevden (Friedrich Wilhelm von Buxhoevden – Wikipedia), joka toimi Venäjän armeijan ylipäällikkönä Suomen sodassa.
Lähteet
Arvo tai valitse aikakauden tai kategorian mukaan käsiteltävät lähteet
Mikrohistoria
Naiset historiassa
Kansainväliset suhteet
Suurmiehet ja sodat