Tekoälyjen käyttöharjoittelua
Lataa kuva vanhasta asiakirjasta koneellesi.
Mene tekstintunnistustyökalun sivuille.
Työkalun toimiminen on joskus hidasta. Odotellessa voit tarkastella kuvia ja tekstejä itsenäisesti: Mitä kaikkea havaitset kuvassa? Ymmärrätkö tekstistä mitään, tunnistatko esimerkiksi kirjaimia? Mistä kielestä on kyse? Mitä voimme huomata vanhoista käsialoista?
Lisää kuva työkaluun upottamalla se vasempaan ikkunaan.
Paina ”process image”.
Kopioi teksti (maalaa teksti hiirelläsi ja kopioi se painamalla Ctrl + C / Command + C tai hiiren oikean painikkeen valikosta ”Kopioi”).
Avaa kaksi tekstimallitekoälyohjelmaa (esim. ChatGPT:tä ja Microsoft Copilotia voi käyttää kirjautumatta sisään).
Kirjoita tekoälylle komento ”käännä teksti sanasta sanaan nykysuomeksi” ja liitä teksti (Ctrl + V / Command + V / hiiren oikea nappi + ”liitä”).
Tekoälylukutaidon harjoittelua historiaoppiaineessa
Tutustu ensin vain käännettyyn tekstiin ja mieti oman historiatietämyksesi perusteella, mistä laajemmasta yhteydestä asiakirjassa voisi olla kysymys: esim. mikä aikakausi, tapahtuma tai ilmiö on kyseessä.
Vinkkejä
Asiakirja on Suomen Kansallisarkistosta, jossa säilötään Suomen alueen historiallisia asiakirjoja eri aikakausilta Ruotsin (<1809) ja Venäjän (1809-1917) vallan sekä itsenäisyyden (1917<) ajoilta. Tarkastele tekstissä mainittuja asioita, kuten mistä tekstistä on kyse, kuka siinä on äänessä, kenelle teksti on osoitettu, millaisissa asemissa yhteiskunnassa tekstissä ilmenevät ihmiset ovat, ihmisten ja paikkojen nimiä, mitä tapahtuu, missä ollaan, milloin yms.
Oman pohdinnan jälkeen keskustele kaverin kanssa ajatuksistanne, missä määrin ajatuksenne ovat samanlaisia ja missä määrin erilaisia? Pohtikaa yhdessä, löydättekö kompromisseja.
Kysy kummaltakin käyttämältäsi tekoälyltä, mihin aikakauteen ja historialliseen kontekstiin teksti liittyy. Vertaile vastauksia.
Vertailkaa kaverin kanssa tekoälyiltä saamianne vastauksia.
- Millaisia huomioita ja oivalluksia voitte tehdä tekoälyn kanssa keskustelusta?
- Missä määrin tekoälyn vastaukset vastasivat alkuperäistä pohdintaanne?
- Missä määrin vastaukset vastasivat toisiaan?
- Mikä on lopullinen arvionne asiakirjassa käsiteltävästä aikakaudesta, tapahtumasta tai ilmiöstä?
Keskustelkaa yhdessä opettajan ja koko ryhmän kanssa:
- Mihin aikakauteen, tapahtumaan tai ilmiöön kuvan teksti liittyy?
- Mitä opittiin tekoälyjen käytöstä historiaoppiaineessa?
+ Kehitä historiallisen empatian taitoja! Pohdi itse ja keskustele tekoälyn ja kaverin kanssa:
- Kenen näkökulmasta teksti on tuotettu?
- Kenen etuja teksti ajaa?
- Millaisia ajatuksia tekstissä esiintyvillä historiallisilla tahoilla voisi olla tuotetusta tekstistä/asiasta?
- Liittyykö tekstiin jotain oikean ja väärän, oikeudenmukaisuuden ja reiluuden kysymyksiä: mitä mieltä olette niistä? Voiko nykypäivän kriteerein arvioida historiallisten aikojen oikeudenmukaisuutta?
Lähde on ranskankielinen pätkä jostain kokonaisuudesta, koska siinä mainitaan “sivu 62–63”. Lähteessä kerrotaan, missä ja milloin se on tehty “Haga, 22.6.1788 klo 8 aamulla” ja sen alla 21.6.1788. Tästä voi päätellä, että lähteessä sekoittuu kaksi eri tekstiä, jotka on kirjoitettu eri päivinä. Koska tekstissä puhutellaan “rakasta ystävää”, voi siitä päätellä, että tekstit ovat kirjeitä. Henkilö, joka tekstissä on äänessä, sanoo toivovansa tapaavansa kirjeen vastaanottajan Helsingissä. Tekstissä puhutaan siitä, että lähdetään liikenteeseen, kun tuuli sen sallii, eli henkilö matkustaa purjelaivalla.
Tekstissä puhutaan siitä, että “rouva Katariina ei aio sotia meitä vastaan” ja toisaalta siitä, että tekstin kirjoittaja haluaa pelastaa Ottomaanien keisarin hänen tuholtaan ja tulla tunnetuksi Aasiassa ja Afrikassa. Tekstin kirjoittaja on sanojensa mukaan “lähdössä todelliseen vaaraan”. Tekstissä siis selkeästi puhutaan sodista, ja jos henkilö aikoo tulla tunnetuksi sodistaan, on hänen oltava erittäin ylhäisessä asemassa yhteiskunnassa.
Tässä lähteessä on kyse Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n sodasta Venäjää ja sen keisarinnaa Katariina II:sta vastaan. Koska kuningas Kustaa III oli epäsuosiossa omassa maassaan, hän halusi kääntää huomion oman maan ongelmista muualle, ja toivoi voivansa palauttaa Ruotsin suurvalta-aseman, joka oli menetetty 1700-luvun alkupuolella. Vuonna 1788 Kustaa III sai syyn hyökätä Venäjälle venäläisen sotilaspartion käytyä Ruotsille kuuluneen Suomen alueella. Venäjä oli samaan aikaan sodassa Ottomaaneja eli nykyistä Turkkia vastaan, joten Venäjän sotavoimien sitominen kahdelle rintamalle tekisi Kustaa III:sta Ottomaanien pelastajan. Sota sujui kuitenkin huonosti, ja rauhansopimuksessa 1790 rajat jäivät ennalleen.
Taustatietoa: Lähde on suomalais-ruotsalaisen aatelisen diplomaatin ja jalkaväenkenraalin G.M. Armfeltin (1757–1814) arkistosta. Arkisto sisältää Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n (1746–1792) kirjeitä Armfeltille. Kirjeet on kirjoitettu vuosina 1784–1792, ja kokoelmassa on niitä 165. Lähde on yksi aukeama tästä arkistosta.
Historiallista empatiaa voi pohtia esimerkiksi sitä kautta, millaisen kuvan Kustaa III antaa itsestään näissä teksteissä, onkohan kirjeen vastaanottaja G.M. Armfelt samaa mieltä tarpeesta lähteä sotaan ja mistä syystä, millaisissa tilanteissa sodat ovat oikeutettuja, millaisia seurauksia sodista oli historiallisina aikoina tai nykyään ja kehen ne vaikuttavat ja millä tavalla? yms.
Lähteet
Arvo tai valitse aikakauden tai kategorian mukaan käsiteltävät lähteet
Mikrohistoria
Naiset historiassa
Kansainväliset suhteet
Suurmiehet ja sodat