Tekoälyjen käyttöharjoittelua
Lataa kuva vanhasta asiakirjasta koneellesi.
Mene tekstintunnistustyökalun sivuille.
Työkalun toimiminen on joskus hidasta. Odotellessa voit tarkastella kuvia ja tekstejä itsenäisesti: Mitä kaikkea havaitset kuvassa? Ymmärrätkö tekstistä mitään, tunnistatko esimerkiksi kirjaimia? Mistä kielestä on kyse? Mitä voimme huomata vanhoista käsialoista?
Lisää kuva työkaluun upottamalla se vasempaan ikkunaan.
Paina ”process image”.
Kopioi teksti (maalaa teksti hiirelläsi ja kopioi se painamalla Ctrl + C / Command + C tai hiiren oikean painikkeen valikosta ”Kopioi”).
Avaa kaksi tekstimallitekoälyohjelmaa (esim. ChatGPT:tä ja Microsoft Copilotia voi käyttää kirjautumatta sisään).
Kirjoita tekoälylle komento ”käännä teksti sanasta sanaan nykysuomeksi” ja liitä teksti (Ctrl + V / Command + V / hiiren oikea nappi + ”liitä”).
Tekoälylukutaidon harjoittelua historiaoppiaineessa
Tutustu ensin vain käännettyyn tekstiin ja mieti oman historiatietämyksesi perusteella, mistä laajemmasta yhteydestä asiakirjassa voisi olla kysymys: esim. mikä aikakausi, tapahtuma tai ilmiö on kyseessä.
Vinkkejä
Asiakirja on Suomen Kansallisarkistosta, jossa säilötään Suomen alueen historiallisia asiakirjoja eri aikakausilta Ruotsin (<1809) ja Venäjän (1809-1917) vallan sekä itsenäisyyden (1917<) ajoilta. Tarkastele tekstissä mainittuja asioita, kuten mistä tekstistä on kyse, kuka siinä on äänessä, kenelle teksti on osoitettu, millaisissa asemissa yhteiskunnassa tekstissä ilmenevät ihmiset ovat ja millaiset aineelliset olosuhteet heillä on, vuosilukua, ihmisten suhteita keskenään, mitä asiakirjassa luvataan yms.
Oman pohdinnan jälkeen keskustele kaverin kanssa ajatuksistanne, missä määrin ajatuksenne ovat samanlaisia ja missä määrin erilaisia? Pohtikaa yhdessä, löydättekö kompromisseja.
Kysy kummaltakin käyttämältäsi tekoälyltä, mihin aikakauteen ja historialliseen kontekstiin teksti liittyy. Vertaile vastauksia.
Vertailkaa kaverin kanssa tekoälyiltä saamianne vastauksia.
- Millaisia huomioita ja oivalluksia voitte tehdä tekoälyn kanssa keskustelusta?
- Missä määrin tekoälyn vastaukset vastasivat alkuperäistä pohdintaanne?
- Missä määrin vastaukset vastasivat toisiaan?
- Mikä on lopullinen arvionne asiakirjassa käsiteltävästä aikakaudesta, tapahtumasta tai ilmiöstä?
Keskustelkaa yhdessä opettajan ja koko ryhmän kanssa:
- Mihin aikakauteen, tapahtumaan tai ilmiöön kuvan teksti liittyy?
- Mitä opittiin tekoälyjen käytöstä historiaoppiaineessa?
+ Kehitä historiallisen empatian taitoja! Pohdi itse ja keskustele tekoälyn ja kaverin kanssa:
- Kenen näkökulmasta teksti on tuotettu?
- Kenen etuja teksti ajaa?
- Millaisia ajatuksia tekstissä esiintyvillä historiallisilla tahoilla voisi olla tuotetusta tekstistä/asiasta?
- Liittyykö tekstiin jotain oikean ja väärän, oikeudenmukaisuuden ja reiluuden kysymyksiä: mitä mieltä olette niistä? Voiko nykypäivän kriteerein arvioida historiallisten aikojen oikeudenmukaisuutta?
Älkuperäislähde on vuodelta 1663 peräisin oleva asiakirja myötäjäisistä, eli siitä, mitä Puhjakylässä asuva ja Mouhijärven seurakuntaan kuuluva Henrich Jöransson antoi lapselleen Margareta Heinrichintyttärelle ja hänen puolisolleen Lars Carlssonille näiden kihlautuessa. Myötäjäiset tarkoittavat jotain omaisuutta, jonka avulla tuleva pari selviäisi yhdessä. 1600-luvulla siis nämä vanhemmat antoivat myötäjäiset tyttärelleen ja hänen aviomiehelleen näiden mennessä naimisiin.
Koska myötäjäiset olivat heinätekomaita, niittyä, härkiä ja peltoja, voidaan sanoa perheen olevan talonpoikaisperhe. Ilmeisesti Margareta oli ainut lapsi tai ainakaan perheessä ei ollut poikia, sillä isän kuollessa myös koko tila jäisi Margaretan ja Larsin haltuun, kun yleensä tilaa jatkamaan tuli vanhin poika. Tätä voi kutsua testamentiksi, eli ihmisen jättämäksi tahdoksi siitä, mitä hänen omaisuudelleen kuoleman jälkeen tehdään.
Asiakirjan on kirjoittanut Mouhijärven seurakunnan pappi Johannes Henrici. Osittain siitä syystä, että tällaisille virallisille omaisuudenjakoasiakirjoille tarvitaan todistaja, mutta todennäköisesti myös siksi, että talonpojilla ei tuolloin ollut kirjoitustaitoa.
Historiallista empatiaa voi pohtia esimerkiksi sitä kautta, onko “oikein”, että vanhemmat antavat lapselleen omaisuutta heidän mennessään naimisiin: miten historiallinen aika ja yhteiskunta vaikuttavat vastaukseen? Tarvitsiko 1600-luvun talonpoikaistyttö vanhempiensa myötäjäisiä, tarvitseeko 2000-luvun tyttö tai poika myötäjäisiä? Pitäisikö myötäjäiset tulla naisen vai miehen vanhemmilta, tai kummiltakin, tai ei kummiltakaan? Ovatko nämä myötäjäiset riittävät ja kenen mielestä? Millaista elämää niiden myötä voi elää?
Lähteet
Arvo tai valitse aikakauden tai kategorian mukaan käsiteltävät lähteet
Mikrohistoria
Naiset historiassa
Kansainväliset suhteet
Suurmiehet ja sodat